
Maailmanperintö
Suomenlinna maailmanperintökohteena
Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Oman erityispiirteensä linnoitukselle antaa sen merkitys kolmen valtion – Ruotsin, Venäjän ja Suomen – puolustuksessa.
Lisäksi merilinnoituksella on erityismerkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana.
Maailmanperintöalueeseen kuuluu seitsemän saarta, jotka ovat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä ja yksi Pormestarinluodoista.
Bastionilinnoitus
Suomenlinna on pohjakaavaltaan epäsäännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastionilinnoitus. Linnoituksen puolustuslaitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastionilinnoitusperinnettä.
Autenttinen kohde
Suomenlinna on olennaisilta osiltaan autenttinen eli historiallisesti aito. Suomenlinnassa on nähtävissä useita merkittäviä sekä linnoitustekniikkaan että telakkarakentamiseen liittyviä historiallisia kehitysvaiheita. Linnoituksen sydämessä sijaitseva kuivatelakka oli 1700-luvun tekniikan huippusaavutuksia.
Linnoituksen lähistöllä on myös kymmeniä historiallisia vedenalaislöytöjä.