Vuokratiloistamme vaikuttavin on Tenalji von Fersen, jonka korkeiden holvikaarten ja ajan patinoimien tiilien verhoilemassa avarassa tilassa voi tuntea rakennuksen historian. Upea sali muuntautuu monipuolisesti kokous- ja seminaaritilaksi. Holvit jakavat tilan luontevasti kahteen osaan, joista toiseen voi esimerkiksi asetella tuolikatsomon lavan eteen ja toiseen pöytäryhmiä ruokailua ja ryhmätyöskentelyä varten. Kokouksissa kokouskalustus sisältyy tilavuokraan.
Soveltuvuus: esimerkiksi kokoukset, koulutukset ja seminaarit.
Vuokra-aika kokousvarauksissa: puolipäivävarauksissa klo 8-13 tai 15-20, kokopäivävarauksissa klo 8-20
Henkilömäärä: max 200
Hinta: 900 euroa/puolipäivävaraukset, kokopäivävaraukset: kesä pe-la 2100 euroa / talvi ja muut päivät 1600 euroa
Tilat: Suuri kaunis sali, lämmityskeittiö, erillinen narikkahuone, wc-tilat eri rakennuksessa, runsaasti takatiloja
Kalustus: pöydät ja tuolit 200 henkilölle, puhujapönttö, esiintymislava (3x6m)
Tenalji von Fersen kuuluu saarten arvokkaimpiin rakennuksiin, ja sen holvatut salit ovat linnoituksen komeimpia. Se sijaitsee Susisaaren kuivatelakan kupeessa, Suomenlinnan sisemmässä bastionikehässä. Korkea tiiliholvattu juhlasali on kunnostettu vuonna 1775 rakennettuun linnoituksen leipomon viljavarastoon.
Yhdistä varaukseesi viereinen Myllysalin juhlatila. Tällöin tiloissa onnistuvat suuremmatkin tilaisuudet, ja lisäksi saat käyttöösi tiloja yhdistävän kauniin Korppukuivaamon käytävän.
Rakennuksen vanhin rakennusvaihe ajoittuu jo 1750-luvun alkuun, jolloin nykyisen leipomo-osan paikalle alettiin rakentaa varastorakennusta sadevesille. Vuonna 1759 alkoi telakan pumppuhuoneen rakentaminen suuren kaleerialtaan lounaisosaan. Vuoteen 1761 mennessä oli pumppuhuoneeseen louhittu kaksi kaivoa, jotka olivat yhteydessä telakka-altaisiin holvatun käytävän välityksellä.
Uusi vaihe tenalji von Fersenin historiassa alkoi vuonna 1773. Tuolloin alettiin toteuttaa J.M. Sprengtportenin johdolla laadittua yleissuunnitelmaa. Vesivarastohankkeesta luovuttiin, ja sen ja pumppuhuoneen väliselle alueelle alettiin rakentaa suurta leipomorakennusta, joka valmistui pääosin vuonna 1775.
Venäläisen kauden alussa rakennus oli entisessä käytössään, mutta 1830-luvulla lämmittämätön ullakko muutettiin kasarmitiloiksi. Leipomoa käytettiin yhä entiseen tarkoitukseensa.
Krimin sodan pommituksessa rakennuksen ylin kerros vaurioitui niin pahoin, että se purettiin ja jäi tämän jälkeen vain matalaksi ullakoksi peltikaton alle. 1880-luvulla pumppukuilut täytettiin maalla ja pumppuhuoneeseen tehtiin asfalttilattia. Se sisustettiin maneesiksi ampumaharjoituksia varten.
Suomalaisen kauden alussa rakennus oli vankikasarmina, ja tämän jälkeen mm. sukellusvenelaivaston akkulataamona ja varastona ja myöhemmin Valmetin varasto- ja verstastiloina. Vuonna 1964 rakennus siirtyi Muinaistieteellisen toimikunnan, nykyisen Museoviraston hallintaan jonka johdolla tiloista purettiin lukuisia rakennushistoriallisia kerrostumia ja otettiin esille alkuperäinen tilarakenne. Näiden purkutöiden jäljiltä rakennus oli 1990-luvun loppuun asti käyttämättömänä kylmänä “purkurauniona”.
Kunnostustöiden ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 1998 suuri varasto kunnostettiin nykyiseen käyttöönsä. Salin alkuperäinen tiililattia oli pahoin rapautunut eikä olisi kestänyt käyttöä. Lattian suojaksi rakennettiin uusi lankkulattia, jonka alle tehtiin tarvittavat tekniset asennukset. Rapautuneet holvit puhdistettiin ja jätettiin rappaamatta. Näin salin ilme ei ratkaisevasti muuttunut.